Tutustutaan kurssin sisältöön
Luennon sisältö
Tässä osiossa käydään läpi kurssin aiheita. Lisäksi tutustumme sosiaalisen ahdistuksen eri tyyppeihin.
Pohdittavaa
- Millaisiin epävarmuuksiin toivoisit löytäväsi ratkaisuja?
Kurssin aiheet
Tämän kurssin tarkoitus on parantaa sosiaalista toimintakykyäsi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pystyt toimimaan sosiaalisissa tilanteissa myös silloin, kun ne tuntuvat hankalilta.
Pelkäämisessä ja jännittämisessä ei itsessään ole mitään vikaa. Pelko sekä siitä seuraava ahdistuneisuus ovat tärkeitä ja hyödyllisiä tunteita. Liiallisissa määrin ne kuitenkin hankaloittavat elämäämme ja tekevät siitä vähemmän nautinnollista.
Kovat jännittäjät tietävät, että moni hieno hetki elämässä menee pilalle, jos ahdistusta ja siitä seuraavaa jännittämistä on liikaa.
Siksi kurssin tarkoituksena on auttaa sinua vähentämään näiden tunteiden määrää. Kun niiden määrä vähenee, vähenee myös niiden kielteinen vaikutus elämääsi.
Pelkoa, ahdistusta ja jännittämistä ei tule leimata huonoiksi tunteiksi
Huomaa tärkeä asia. Vaikka olemme vähentämässä näiden tunteiden määrää, ei tarkoituksenamme ole leimata niitä huonoiksi.
Pelko, ahdistus ja jännittäminen ovat meille ihmisille äärimmäisen tärkeitä ja hyödyllisiä tunteita. Ihmiskunta on selviytynyt näin pitkälle osin siksi, että olemme niin alttiita tuntemaan pelkoa ja ahdistusta. Siksi näihin tunteisiin tulee suhtautua kunnioituksella.
Kaikki ihmisen tunteet palvelevat jotakin tarkoitusta ja ovat meille tärkeitä. Siksi niitä kohtaan kannattaa tuntea ensisijaisesti kiitollisuutta, vaikka se voikin hetkittäin olla hyvin vaikeaa. Mitä enemmän ”sinut” olemme tunteidemme kanssa, sitä parempi olo meillä tulee olemaan.
Tulemme käsittelemään seuraavia aiheita
Kurssi on hajotettu kokonaisuuksiin, joista kukin käsittelee yhtä tärkeää aihetta. Tulemme oppimaan mm. perustietoa sosiaalisesta ahdistuneisuudesta, jotta ymmärtäisimme, millaisen ilmiön kanssa olemme tekemisissä.
Tulemme myös perehtymään siihen, kuinka niin menneet kuin nykyisetkin ympäristömme vaikuttavat itsevarmuuteemme.
Lisäksi opettelemme havainnoimaan omaa ajatteluamme sekä käytöstämme. Sen seurauksena opimme löytämään ne ajatus- ja toimintamallit, jotka ylläpitävät ja lisäävät sosiaalista epävarmuuttamme.
Tärkeää on parantaa omaa maailmankuvaamme ja ihmiskuvaamme. Tarkoitus on oppia näkemään maailma ja muut ihmiset pääasiassa myönteisessä valossa. Tämän hyödyllinen seuraamus on se, että meille jää vähemmän syitä pelätä ja varoa ympäröivää maailmaa ja muita ihmisiä.
Tämän lisäksi tulemme kiinnittämään huomiota sellaisiin aiheisiin kuin liiallinen itsekriittisyys, vaativuus, hallinnan tarve ja häpeä. Niiden käsittely on tärkeää, sillä kaikki nämä vaikuttavat kielteisellä tavalla sosiaaliseen toimintakykyymme.
Tulet myös löytämään kurssilta lukuisia ”Ujosta itsevarmaksi” -tarinoita. Niissä todelliset henkilöt kertovat meille oivalluksista ja toimintatavoista, joilla he ovat onnistuneet vähentämään epävarmuuttaan.
Kaikkien aiheiden kohdalla tulemme lukemisen lisäksi tekemään erilaisia harjoituksia. Osa harjoituksista tulee olemaan pohdiskeluharjoituksia, osa kirjoitusharjoituksia ja osassa teemme jotakin myös käytännössä. Harjoitukset ovat vapaaehtoisia, mutta aidosti hyödyllisiä.
Sosiaalisen ahdistuksen 2 tyyppiä
Sosiaalinen ahdistuneisuus ei ole samanlaista jokaisen ihmisen kohdalla. Kun käyt tätä kurssia, on tärkeää tiedostaa, millaista oma ahdistuksesi on. Siksi esittelen tässä vaiheessa sosiaalisen ahdistuneisuuden 2 tyyppiä. Karkeasti jaettuna ne ovat spesifi sekä yleistynyt ahdistuneisuus.
Spesifi eli tarkkarajainen sosiaalinen ahdistuneisuus
Spesifi eli tarkkarajainen sosiaalinen ahdistuneisuus tarkoittaa sitä, että ihmistä ahdistavat hyvin tietynlaiset sosiaaliset tilanteet. Useimpia muita tilanteita hän taas ei koe ahdistavina.
Käytännön esimerkki on vaikkapa se, että ihmistä ahdistaa puhelimessa puhuminen tai esiintyminen. Muissa sosiaalisissa tilanteissa hänellä ei ole sen kummempaa ahdistusta.
Spesifi sosiaalinen ahdistuneisuus rajoittaa elämää yleensä vain vähän. Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa ahdistuksen aihe liittyy esimerkiksi ihmisen työhön. Vaikkapa puhelimessa puhumiseen liittyvä ahdistus voi olla suuri ongelma, jos ihminen joutuu työssään käyttämään puhelinta päivittäin.
Yleistynyt eli laaja-alainen sosiaalinen ahdistuneisuus
Yleistynyt sosiaalinen ahdistuneisuus taas viittaa siihen, että sosiaaliset tilanteet ahdistavat ihan yleisesti ottaen. Ahdistuneisuus ei rajoitu vain tiettyihin tilanteisiin, vaan lukuisista erilaisista tilanteista löytyy jotakin sellaista, joka saattaa tuntua ahdistavalta.
Usein yleistynyt sosiaalinen ahdistuneisuus alkaa spesifinä ahdistuksena, mutta yleistyy ajan kuluessa. Ensin ihmistä esimerkiksi ahdistavat pelkät esiintymistilanteet, mutta pikkuhiljaa ahdistus yleistyy koskemaan kaikkia tilanteita, joissa ollaan muiden huomion kohteena. Lopulta lähes kaikki sosiaalisuus muuttuu ahdistavaksi.
Yleistynyt sosiaalinen ahdistuneisuus voi rajoittaa elämää hyvinkin rajusti. Mitä useampi tilanne meitä ahdistaa, sitä vaikeammaksi elämä yleensä muuttuu.
Useimmissa tapauksissa selvää rajaa spesifin ja yleistyneen ahdistuksen välille on kuitenkin vaikeaa vetää. Voit pohtia asiaa omalla kohdallasi. Kumpaan ahdistuneisuuden tyyppiin samaistut enemmän?
Ahdistuksen voimakkuus voi vaihdella monesta syystä
Ahdistuksen voimakkuus yleensä vaihtelee päivästä ja hetkestä toiseen. Tilanne, joka tuntui eilen melko helpolta, saattaakin tuntua tänään melko ahdistavalta. Ja sama toisinpäin.
Ahdistuksen määrään vaikuttavat niin lukemattomat muuttujat, ettei niitä ole mielekästä luetella. Emme yleensä itse voi tietää varmasti, mikä ahdistuksen määrään kulloinkin vaikuttaa.
Yleisimpiä muuttujia ovat kuitenkin mm.
- unen määrä (väsyneenä ahdistuneisuus usein lisääntyy)
- verensokeri ja kylläisyys (syö riittävästi ja terveellisesti)
- sosiaalisen tuen saatavuus (esim. hyvän kaverin seurassa on turvallisempi olo)
- edellispäivien hyvät ja huonot kokemukset (ikävien kokemustan jälkeen on vaikeaa olla itsevarma. Ja sama toisinpäin.)
- informaatioympäristö (esim. ahdistaviin aiheisiin liittyevien uutisten seuraaminen)
Ja moni muu.
Yleensä ahdistuksen tason vaihtelu on melko pientä, eikä siihen tarvitse kiinnittää sen suurempaa huomiota. Välillä on parempia ja välillä taas huonompia päiviä.
Hyvä uutinen on se, että mitä enemmän kehitämme itseämme oikeaan suuntaan, sitä heikommaksi ja harvinaisemmaksi sosiaalinen ahdistuneisuus tulee muuttumaan.
Rakkaudella,
Jevgeni
Seuraava sisältö:
Tässä osiossa esittelen itseni sekä kerron oman tarinani. Kuinka opin eroon ujoudesta? Kuinka opin nauttimaan sosiaalisista tilanteista ja ihmisten kanssa olemisesta? Tarinani on hyvin tavallinen, joten saatat löytää siitä samaistumispintaa myös omaan tilanteeseesi.