Konfliktit ja uhkaavat tilanteet
Luennon sisältö
Konfliktit eivät synny tyhjästä. Yksi monista konflikteille altistavista tekijöistä ovat ajattelumme vinoumat. Ajatteluamme muuttamalla pystymme vaikuttamaan myös konfliktien syntymisen todennäköisyyteen. Mitä vähemmän joudumme pelkäämään konflikteja, sitä itsevarmemmaksi pystymme itsemme tuntemaan.
Pohdintaa
- Tunnistatko omasta ajattelustasi tässä mainittuja piirteitä?
Ajattelumme luo konflikteja
Tapamme puhua konflikteista on yleensä vastakkainasetteleva sekä osoitteleva. Tunnumme nauttivan siitä, kun pystymme tunnistamaan selvästi sen, ketkä konfliktin osapuolet ovat uhreja ja ketkä taas raadanhaastajia. Ketkä ovat syyllisiä ja ketkä taas syyttömiä? Kuka ansaitsee sääliä ja kuka taas rangaistuksen?
Konflikti ajatellaan usein jonkinlaiseksi hyvän ja pahan väliseksi taisteluksi. Kriittistä tarkastelua tämä ei kuitenkaan kestä.
Työskentelen toisinaan sovittelijana ja ratkon esimerkiksi työelämässä syntyneitä konflikteja. Kyse voi olla esimerkiksi työpaikkakiusaamisesta tai pilalle menneestä ilmapiiristä. On hyvin harvinaista, että näissä tapauksissa olisi tunnistettavissa yksittäinen syyllinen, josta konflikti on selvästi lähtenyt käyntiin.
Sen sijaan konflikteilla on tapana alkaa sinänsä mitättömistä asioista ja varsin hitaasti. Taustalta löytyy esimerkiksi tahattomia väärinkäsityksiä, yksipuolisia tulkintoja, osapuolten tekemiä hämmentäviä johtopäätöksiä sekä huonoa tuuria.
Kärjistäen: konflikti on alkanut alun perin siitä, kun jompikumpi osapuolista on sattunut katsomaan toista osapuolta ikävästi silloin, kun toisella on ollut huono päivä. Toinen osapuoli on huomannut tämän ja pahastunut. Pahastuminen on johtanut siihen, että hän on kostanut toiselle osapuolelle jollakin pienellä tavalla. Toinen on vuorostaan vastannut samalla mitalla. On syntynyt koston ja kyräilyn kierre.
Lopulta konfliktista on tullut niin mittava, että paikalle ollaan jouduttu tilaamaan sovittelija.
Kun sovittelijana tätä vyyhtiä alkaa purkamaan, silmiin pistää kerta toisensa jälkeen sama asia: Konfliktin osapuolten ajattelulla sekä erilaisilla ajatusvinoumilla on ollut konfliktin synnyssä keskeinen rooli.
Ajatusvinoumien ja niihin perustuvien hämmentävien tulkintojen vuoksi kaksi sinänsä järkevää ja kypsää ihmistä ovat onnistuneet muuttumaan toistensa vihollisiksi.
Esimerkkejä konflikteja luovista ajatusvääristymistä
Kurssin alkupuolella tutustuimme erilaisiin kognitiivisiin vinoumiin, jotka tekevät ajattelustamme harhaanjohtavaa ja altistavat meitä ahdistukselle. Näitä vinoumia olivat seuraavat:
- Suhteettomuus ja suurentelu
- Kielteinen suodattaminen
- Katastrofiajattelu
- Kielteinen yleistäminen
- Mustavalkoajattelu
- Ajatusten lukeminen ja kielteisyyden olettaminen
- Saatavuusharha
- Pitäisi -ajattelu
Sen lisäksi, että nämä vinoumat aiheuttavat ja ylläpitävät sosiaalista ahdistusta, ne myös altistavat meitä konflikteille. Mitä vinoutuneempaa ajattelumme on, sitä todennäköisemmin onnistumme esimerkiksi tulkitsemaan jonkin tilanteen väärin. Kun tämä väärä tulkinta tapahtuu jossakin jo valmiiksi haastavassa ja tunnelatautuneessa tilanteessa, on soppa helposti valmis.
Kuvitellaan seuraavaksi mikä tahansa sosiaalinen tilanne, johon sisältyy jo lähtökohtaisesti konfliktin mahdollisuus. Esimerkiksi tiukkoja tulospaineita sisältävä palaveri työpaikalla tai vaikkapa parisuhteen ongelmista keskusteleminen oman kumppaninsa kanssa. Nämä ovat hankalia tilanteita jo itsessään, mutta taitavan ja diplomaattisen viestinnän avulla konflikteilta pääosin vältytään.
Ei kuitenkaan aina. Toisinaan vaaditaan vain muutama huonosti aseteltu sana tai yksittäinen väärä tulkinta, jotta jo valmiiksi tulenarka tilanne leimahtaa liekkeihin!
Tässä astuvat peliin yllä mainitut ajatusvinoumat. Mitä useampi vinouma tilanteeseen osallistuvilta henkilöiltä löytyy, sitä todennäköisemmin se johtaa ongelmiin. Käytännössä ne voivat ilmetä esimerkiksi seuraavankaltaisten tulkintojen ja sitä seuraavan käyttäytymisen kautta:
- Jonkun mielestä voi olla esimerkiksi todella ärsyttävää, kuinka joku toinen tekee asioista suhteettomia ja suurentelee niitä!
- Joku taas saattaa suodattaa muiden sanomisia siten, että poimii joukosta vain kielteisiä asioita ja provosoituu niistä!
- Joku saattaa luoda aiheetonta paniikin ja hädän tunnetta katastrofiajatteluun sortumalla!
- Joku sortuu tekemään paikkaansa pitämättömiä ja ärsyttäviä yleistyksiä. Kaikki on esimerkiksi aina huonosti ja mitään ei osata tehdä oikein!
- Joku katsoo asioita mustavalkoisesti ja kokee, että hänestä ajatellaan vain pahaa.
- Jonkuin mielestä kaikkien pitäisi osata keskustella sulassa sovusta ja hän onkin vihainen muille siitä, kun he eivät siihen ilmiselvästikään kykene!
Mitä useampi ajatusvääristymiin helposti sortuva henkilö on paikalla ja mitä useampia ajatusvääristymiä heillä on, sitä todennäköisemmäksi konfliktin mahdollisuus kasvaa.
Muiden ihmisten ajatteluun emme voi tietenkään vaikuttaa. Sen sijaan omaamme voimme. Kun onnistumme vähentämään ajatusvinoumien vaikutusta ajatteluumme, tulemme samalla vähentäneiksi todennäköisyyttämme ajautua konflikteihin.
Pitkällä aikavälillä tämä säästää niin voimavarojamme kuin mielenterveyttämmekin. Konfliktit ovat yleensä raskas ja pelottava kokemus, jolla on merkittävä kielteinen hinta. Tämä hinta maksetaan jaksamisen ja mielenterveyden lisäksi myös kielteisinä muistijälkinä. Konfliktit jättävät meihin jälkensä ja siten lisäävät usein kokemaamme pelkoa ja ahdistusta myös vastaisuudessa.
Parempi onkin opetella terävästi ajattelevaksi ja tarkkasilmäiseksi diplomaatiksi sekä siten oppia välttämään konfliktit alun alkaenkin. Pitkällä aikavälillä säästämme siten itseämme ja vähennämme ahdistuksemme määrää.
Rakkaudella,
Jevgeni
Seuraava sisältö:
Kuinka todennäköisiä konfliktit ovat? Entä kuinka vakavia niistä tulee? Sosiaalinen ahdistuneisuus altistaa konfliktien todennäköisyyden ja vakavuuden yliarvioinnille, mikä vuorostaan usein lisää ahdistuneisuuden määrää.