Ilman osaamista ei ole myöskään itsevarmuutta
Luennon sisältö
Moni ajattelee, että itsevarmuus kumpuaa asenteesta sekä muista päänsisäisistä asioista. Varsinaisen taituruuden merkitys taas jätetään huomiotta, vaikka sen merkitys itsevarmuudelle on suurempi kuin millään muulla. Seuraavassa osiossa perehdymme tähän tärkeääkin tärkeämpään asiaan.
Pohdintaa
- Millaisiksi arvioit omat sosiaaliset taitosi?
- Entä kuinka hyvin pystyt luottamaan taitoihisi?
- Tunnistatko sosiaalisuuden osa-alueita, joissa taitosi ovat mielestäsi riittämättömiä?
Itsevarmuus ja osaaminen kulkevat käsi kädessä
Kuvittele seuraavan kaltainen tilanne. Saavut hiihtokeskukseen laskettelemaan. Sinulle osoitetaan keskuksen jyrkin ja vaikein mäki, jonka alapäässä odottaa hurjan näköinen hyppyri. Itse taas olet vasta aloitteleva laskettelija, joka selviää kunnialla vain lapsille tarkoitetusta pikkurinteestä. Miltä tilanne tuntuisi?
Todennäköisesti hyvinkin ahdistavalta. Tietäisit hyvin, että taitosi eivät riitä jyrkkään hyppyrimäkeen ja tiedostaisit, että pahimmassa tapauksessa saattaisit loukata itsesi pahasti. On siis aivan ymmärrettävää, että tilanteesta tulisi ahdistunut olo!
Entä kuinka tilanne sujuisi, jos tietäisit itsesi hyvin taitavaksi ja kokeneeksi laskijaksi? Mitä jos olisit satavarma siitä, että selviäisit jopa jyrkästä hyppyrimäestä kunnialla ja nauttisit sen tuottamasta haasteesta?
Silloin tilanne tuskin ahdistaisi. Pikemminkin tuntisit olosi innostuneeksi.
Sama ilmiö pätee myös sosiaalisissa tilanteissa. Ihminen, joka ei luota sosiaalisiin kykyihinsä tuntee niissä aivan perusteltua ahdistusta. Sen sijaan osaamisestaan varma ihminen suhtautuu täsmälleen samoihin tilanteisiin innostuneesti.
Tämä tarkoittaa, että osaaminen ja taituruus ovat tärkeitä itsevarmuuden taustalla vaikuttavia tekijöitä. Mitä taitavampi ihminen on jossakin asiassa, sen itsevarmemmaksi hän olonsa yleensä kokee kyseistä asiaa tehdessään.
Jos omat sosiaaliset taitonsa kokee riittämättöminä eikä luota omaan pärjäämiseensä sosiaalisissa tilanteissa, on hyvin epätodennäköistä, että olonsa voisi kokea itsevarmaksi. Sen vuoksi varsinainen sosiaalisten taitojen harjoittelu on todella tärkeää. Sama pätee myös mihin tahansa muuhun asiaan. Ilman taituruutta ei yleensä ole itsevarmuutta.
Omien taitojen hahmottaminen voi olla vääristynyttä
On myös tilanteita, joissa ihminen on objektiivisesti katsoen riittävän taitava pärjätäkseen, mutta hän ei hahmota omien taitojensa todellista tasoa eikä siksi luota taitoihinsa. Todistan tätä usein vetämilläni esiintymiskursseilla. Osallistujat ovat ennen ensimmäistä esiintymisharjoitustaan aivan varmoja siitä, että he ovat kamalan huonoja esiintyjiä ja pelkäävät, että eivät saa harjoituksen aikana sanaa suustaan.
Sitten he aloittavat harjoituksen tekemisen ja se sujuukin enemmän kuin riittävän hyvin! Usein he ovat itsekin hyvin yllättyneitä tästä, sillä etukäteen he olivat aidosti varmoja siitä, että harjoitus tulee menemään pieleen!
Tällaisissa tilanteissa kyse on siitä, että emme hahmota omien taitojemme todellista tasoa. Kuvittelemme olevamme paljon huonompia kuin oikeasti olemmekaan. Tästä syystä on ensiarvoisen tärkeää, että koettelemme taitojamme säännöllisesti tosielämän tilanteissa. Vain siten voimme oppia hahmottamaan taitojemme todellista tasoa.
Taitojensa koetteleminen auttaa myös vahvistamaan niitä, mikä on jo itsessään tärkeä syy käyttää niitä. Paremmaksi oppii harjoittelemalla, kunhan vain muistaa varoa tilanteita, jotka ovat itselleen toistaiseksi selvästi liian vaikeita.
Harjoitus
Seuraavaksi teemme pienen kartoitusharjoituksen. Tarkoitus on pohtia omien sosiaalisten taitojensa nykytilaa. Millaisissa sosiaalisissa tilanteissa koemme pärjäävämme ja mitkä taas tuntuvat toistaiseksi liian vaikeilta?
- Listaa ainakin 5 sosiaalista tilannetta, joissa sinua on ahdistanut, jännittänyt tai pelottanut. Pohdi ja kirjoita siitä, mikä näissä tilanteissa on ollut sellaista, missä et omasta mielestäsi pärjäisi riittävän hyvin.
- Kun olet kirjoittanut vastauksesi, jatka harjoitusta seuraavasti. Listaa erilaisia taitoja ja osaamisen alueita, joita voisit kehittää, jotta mainitsemistasi tilanteista tulisi ajan myötä helpompia. Mitä konkreettisia taitoja sinun tulisi opetella, jotta voisit jatkoa kokea olosi turvallisemmaksi ja itsevarmammaksi vastaavissa tilanteissa?
Eräs oma esimerkkini:
Uraani aloitellessani pelkäsin kovasti erilaisia esiintymistilanteita. Näin niissä monia uhkakuvia. Mitä jos esimerkiksi unohdan esityksen sisällön ja jäädyn tuppisuuksi? Mitä jos joku yleisössä oleva esittää minulle kysymyksen, johon en osaa vastata? Entä mitä jos minua jännittää esityksen aikana niin paljon, että tärisen ja punastelun ja kaikki huomaavat sen?
Ratkaisuni oli seuraava:
- Opettelin ja harjoittelin esitykseni sisällöt niin hyvin, että pelko esityksen sisällön unohtamisesta katosi. Jos osaan esityksen sisällöt vaikka unissani, en todennäköisesti unohda niitä myöskään tositilanteessa!
- Kehitin jatkuvasti myös asiantuntemustani esityksieni aiheista ja niiden ympäriltä. Näin pyrin olemaan mahdollisimman valmis siihen, että joku yleisöstä esittäisi minulle vaikeita kysymyksiä. Mitä enemmän asiantuntemusta, sen todennäköisemmin osaisin vastata.
- Opettelin myös hyväksymään aiempaa paremmin sen, että jännittämiseni ja punasteluni saattaisi näkyä yleisölle. Punastelulleen ei yleensä voi mitään, joten ainoa näkemäni ratkaisu oli oppia hyväksymään sen tapahtumisen. Opin ajattelemaan, että huomion keskipisteenä oleminen on luonnollisestikin vaikeaa ja että on ihan okei, jos se jännittää. Asiassa ei ole mitään hävettävää.
Tsemppiä harjoitukseen!
Seuraava sisältö:
Millä tavalla juuri sinä haluat olla itsevarma? Monella ihmisellä on stereotyyppisiä käsityksiä siitä, miltä itsevarma ihminen vaikuttaa ja kuinka hän käyttäytyy. Todellisuudessa tapoja itsevarmana olemiseen on loputtomasti ja voit valita juuri sinulle sopivan.