Hei ja tervetuloa kurssin viimeiseen osioon. Onnittelut, olet päässyt tänne asti!

Tässä osiossa pääset käymään läpi sitä, mitä olet tähän mennessä oppinut. Voit arvioida uudelleen nykyisen osaamisesi tason ja verrata sitä kurssia edeltävään tasoosi. Tulen myös esittämään ideoita siitä, kuinka voit jatkaa aktiivista itsevarmuuden harjoittelua myös kurssin jälkeen.

Ennen kuin käymme näiden viimeisten materiaalien kimppuun, haluan korostaa muutamaa tärkeää asiaa.

”Tuntuu, etten oppinut vielä mitään!”

Tällaisten itsensä kehittämiseen liittyvien kurssien lopulla on yleistä kokea, ettei oppinutkaan kurssilla yhtään mitään. Tähän voi liittyä helposti myös oman riittämättömyyden, epäonnistumisen ja toivottomuuden tunteita. Tällaista voi esiintyä erityisesti silloin, jos olet tottunut olemaan vaativa ja jyrkkä itseäsi kohtaan. Kun selkeää muutosta parempaan ei vielä pitkän kurssin loppuvaiheillakaan ole tapahtunut, saatetaan ajatella, että ollaan epäonnistuttu.

Vakuutan, ettei kyse ole epäonnistumisesta. Ei varsinkaan, jos olet lukenut ajatuksella kaikki kurssin materiaalit ja tehnyt harjoitukset laadukkaasti. Oman psyykeensä kehittäminen ja erityisesti itsevarmuuden vahvistaminen vain ovat aidosti haastavia ja pitkäkestoista panostusta vaativia elämänalueita. Selkeitä muutoksia ei ole yleensä odotettavissa kovin nopeasti. Tilanne on suurin piirtein sama, kuin esimerkiksi perinteisessä, fyysisessä kuntoharjoittelussakin: vaikka harrastaisit muutaman kuukauden ajan liikuntaa pari kertaa viikossa, voit kuitenkin pettyä siihen, ettei selkeää kehitystä tunnu tapahtuvan kaikesta vaivannöstä huolimatta.

Sekä fyysisen kunnon, että itsevarmuudenkin kehittämisen kohdalla pieniä muutoksia tapahtuu kuitenkin jatkuvasti. Nämä muutokset eivät kuitenkaan ole aina niin selkeitä, että huomaisimme ne reaaliajassa. Erilaisen liikunnan harrastaminen voi esimerkiksi jatkuvasti kehittää liike-koordinaation kykyä, mutta emme välttämättä huomaa muutosta ennen, kuin joudumme esimerkiksi pärjäämään tilanteessa, jossa emme olisi ennen pärjänneet.

Vastaavasti itsevarmuuden harjoittelu kehittää jatkuvasti esimerkiksi sosiaalista hahmotuskykyä (”pelisilmää”), mutta koska muutos on asteittainen, sen tapahtumisen huomaa usein vasta jälkeenpäin. Muita esimerkkejä ovat esimerkiksi kyky hyväksyä itsensä, kyky puhua itselleen reilumpaan sävyyn, kyky ottaa hieman useammin riskejä ja muut vastaavat. Ne kehittyvät ehkä hitaasti ja asteittain, mutta ne kyllä kehittyvät, kun niitä edes toisinaan ajattelee ja harjoituttaa.

Tieteessä tällaista hidasta ja asteittaista harjoittelun seuraamusten ilmenemistä kutsutaan myöhäisvaikutukseksi (eng. Sleeper Effect). Harjoittelulla ja opiskelulla on vaikutusta, mutta se ei ole heti ilmeistä.

Tästä syystä olemme käsitelleet kurssilla myös paljon itsevarmuuteen vain välillisesti liittyviä aiheita, kuten esimerkiksi kykyä käsitellä häpeää. Vaikka tällaisten taitojen vaikutus itsevarmuuteen ei ole suora, on niillä pitkällä aikavälillä vaikutusta siihen, kuinka hyvin osaamme esimerkiksi käsitellä erilaisia vastoinkäymisiä ja huoltaa mielenterveyttämme. Nämä taas ylläpitävät myös sosiaalista itsevarmuutta. Tällaisia kykyjä ei yleensä opi käyttämään kovinkaan nopeasti, mutta ajan myötä ne kehittyvät ja hyödyttävät meitä yhä enemmän.

Kun tulet seuraavaksi tekemään kurssin lopputarkastusta, saatat myös havaita, että olet kehittynyt joissain asioissa, mutta et toisissa. Jotkin asiat sujuvat entistä paremmin, jotkin taas eivät. Tällainen epäsymmetrinen kehittyminen ei ole sekään merkki minkäänlaisesta epäonnistumisestasi oppijana. On aivan normaalia kehittyä erilaisissa aiheissa erilaiseen tahtiin. Eri aiheet ovat myös eri tavoin haastavia eri ihmisille. Koska jokaisen lähtökohdat ja vahvuudet elämässä ovat erilaisia, opimme eri asioita eri tahtiin.

Saatat myös huomata, että joissain yksittäisissä asioissa olet kurssin aikana ottanut jopa takapakkia. Jokin asia, jonka suhteen olet ollut itsevarma aiemmin, näyttäytyykin nyt hankalampana ja monimutkaisempana, kuin ennen. Tätäkään ei kannata pelästyä, vaikka ikävältä sellainen voikin tuntua.

Itsevarmuuden lasku asioissa, joista olemme oppineet paljon uutta, on normaali oppimiseen kuuluva ilmiö. Kyse on usein esimerkiksi Dunning-Kruger -efektistä, eli ylivertaisuusvinoumasta. Se on ajattelun vinouma, jossa tunnemme itsevarmuutta osaamisestamme siksi, että tiedämme kyseisestä aiheesta niin vähän, ettemme osaa vielä edes tunnistaa puutteitamme osaamisestamme! Kun sitten opimme aiheesta lisää, opimme tunnistamaan paremmin myös puutteitamme, jolloin itsevarmuutemmekin laskee. Se kuitenkin yleensä korjaantuu, mikäli osaamisensa kehittämistä jatkaa.

(Triviaa: Dunning-Krugerin vuoksi esimerkiksi omien aiemmin tehtyjen taiteellisten luomusten tai muiden töiden katsominen tuntuu usein niin kamalalta. Se, mikä on ennen tuntunut riittävältä, näyttääkin uuden osaamisemme valossa aivan hirvittävältä aloittelijan räpellykseltä. Itse esimerkiksi luen usein hyvin kauhistuneena vuosina 2011-2015 kirjoittamiani blogitekstejä, sillä nykyisen, vuoden 2018 osaamisen valossa ne ovat hyvin heikkolaatuisia ja niiden olemassaolo tuntuu lähes häpeälliseltä!)

Korostan kuitenkin erityisesti sitä, että itsevarmuutensa kehittäminen on pitkä ja usein kivuliaskin prosessi. Jos se ei olisi näin vaikeaa, huomattavasti useammat maailman ihmisistä olisivat itsevarmoja. Tilastot kuitenkin kertovat meille, että itsevarmuus ei ole kovin yleistä. Lisäksi itsevarmatkin ihmiset ovat eri tavoin myös epävarmoja. Korostuneen vahva itsevarmuus kaikilla elämän osa-alueilla on äärimmäisen epätavallista.

Olen itse kehittänyt itsevarmuuttani melko aktiivisesti jo yli 10 vuoden ajan ja matkaa on vielä todella paljon kuljettavana. Itsevarmuuteni on vielä todella kaukana valmiista. Ja ehkäpä se ei edes valmistu koskaan. Tämä on kaikkea muuta kuin helppoa. Mielestäni jokainen ihminen, joka onnistuu kehittämään omaa itsevarmuuttaan edes hieman, on jonkin tasoinen sankari. Kunnioitan todella paljon esimerkiksi sitä, että olet osallistunut tälle kurssille. Moni ei osallistuisi, sillä paikalleen jääminen on yleensä houkuttelevampi vaihtoehto, kuin vapaaehtoinen vaivannäkö. Ihailen omistautumistasi itsesi kehittämiselle.

On tärkeää muistaa, ettei oppiminen lopu koskaan. Tämä on hyvin kulunut sanonta, mutta se pitää paikkaansa. Jos elämässään haluaa mennä eteenpäin – ihan millä tahansa osa-alueella – se vaatii jatkuvaa osaamisensa päivittämistä. Vaikka tämäkin kurssi loppuu, ei harjoittelua kannata lopettaa.

Suosittelen myös, että palaat tämän kurssin pariin aina silloin tällöin. Esimerkiksi kerran vuodessa 2-3 vuoden ajan voi olla toimiva aikataulu. Käyttäjätunnuksesi tulee olemaan voimassa niin pitkään, kuin tämä kurssi on olemassa (lähtökohtaisesti niin pitkään, kuin maailma pyörii).

Tuotamme myös jatkuvasti lisää sisältöä kurssille. Se kurssi, jonka nyt kävit, on vasta sen ensimmäinen vedos. Parantelemme sitä palautteen ja toiveiden mukaan myös vastaisuudessa. Kirjaudu siis toisinaan kurssisivulle ja vilkaise, onko kurssille tullut lisää juuri sinulle relevantteja sisältöjä.

Samasta syystä palautteesi on meille aidosti tärkeää. Tämä kurssin on kuitenkin rahanarvoinen palvelu, joten haluamme palvella kurssilaisiamme mahdollisimman hyvin. Siksi otamme ilolla ja kiitollisuudella vastaan kaiken palautteen, joka sinulla vain on annettavanasi. Olkoon se myönteistä tai kielteistä, se on meille todella tärkeää.

Palautetta ja toiveita voi lähettää osoitteeseen jevgeni@rohkeuskoulu.fi (esimerkiksi otsikolla ”Itsevarmuus-verkkokurssin palaute”). Kiitos suuresti!

Seuraavaksi onkin kurssin lopputarkastuksen aika! Kiitos lukemisesta ja tsemppiä!

Rakkaudella,

Jevgeni