Missä tilanteissa sinulla on tapana jännittää?
Luennon sisältö
Jotta itselleen voisi asettaa järkevät ja tarkoituksenmukaiset tavoitteet, on ensin tunnettava omat haasteensa. Millaisia tilanteita juuri sinä jännität?
Pohdintaa
- Missä tilanteissa sinulla on tapana jännittää?
- Entä mitkä tilanteet eivät jännitä lainkaan?
- Mistä luulet eron johtuvan? Miksi toiset tilanteet jännittävät toisia enemmän?
Harjoitus: Jännittämisen ja ahdistuneisuuden kartoitus
On tyypillistä, että tietyt tilanteet ahdistavat ja jännittävät meitä enemmän kuin toiset. Tällä kertaa tavoitteenamme on kartoittaa omaa ”ahdistusprofiiliamme”. Mikä ahdistaa meitä erityisen paljon? Entä mitkä tilanteet taas tuntuvat helpommilta?
Ahdistusprofiilimme auttaa meitä hahmottamaan sitä, mihin asioihin juuri meidän kannattaisi panostaa. Missä piilevät suurimmat heikkoutemme? Mitä asioita kehittämällä voimme vahvistaa itsetuntoamme ja sosiaalista toimintakykyämme?
Ahdistusprofiili myös paljastaa meille sen, millaiset tilanteet ovat lähestyttävimpiä harjoittelun kannalta. Yleensä ei ole kannattavaa hakeutua itselleen liian vaikeisiin tilanteisiin, sillä niissä piilee itsensä satuttamisen riski. Tulosten saamisen kannalta optimaalisinta on hakeutua tilanteisiin, jotka ovat meille sopivan haastavia.
Harjoitus
Alta löydät taulukon, johon olen listannut esimerkkejä arkisista sosiaalisista tilanteista, joissa ihmiset saattavat kokea ahdistuneisuutta.
Tehtäväsi on arvioida jokainen tilanne asteikolla 1-100.
- 1 = Tilanne ei ahdista ollenkaan
- 100 = Tilanne ahdistaa niin paljon, ettet kykene edes hakeutumaan siihen.
Huomaa, että taulukossa mainitut tilanteet ovat vain omia ehdotuksiani. Parhaimman hyödyn saat harjoituksesta silloin, jos jatkat taulukkoa niillä tilanteilla, joita kohtaat juuri omassa arjessasi.
Muista, että harjoituksessa ei ole oikeita eikä vääriä vastauksia. Täytä jokaiseen kohtaan se luku, joka tuntuu sinusta suurin piirtein oikealta.
Kurssin loppupuolella voit toistaa tämän saman harjoituksen. Moni kokee hyvin palkitsevana sen huomaamisen, että ahdistuneisuuden taso on kurssin myötä vähentynyt useimpien tilanteiden kohdalla!
Tulosten tulkitseminen
Se, että jokin tilanne ahdistaa paljon, tarkoittaa tyypillisesti seuraavia asioita:
- Meillä ei ole tilanteessa selviämisen kannalta tarpeellisia taitoja ja osaamista
- Emme luota omaan osaamiseemme ja tilanteessa pärjäämiseemme (vaikka meillä olisikin tilanteeseen vaadittavat taidot)
- Emme luota siihen, etteikö tilanteessa tapahtuisi jotakin yllättävää, jonka vuoksi tilanne menee kannaltamme mönkään.
- Emme luota muihin tilanteessa oleviin ihmisiin tai jopa pelkäämme heitä.
- Meillä on aiempia huonoja kokemuksia vastaavista tilanteista, minkä vuoksi yliarvioimme todennäköisyydet siihen, että vastaavat tilanteet sujuisivat huonosti myös jatkossa.
Kaikkiin näihin voidaan onneksi vaikuttaa. Taitoja voidaan hankkia ja kehittää. Luottamusta pärjäämiseen voidaan vahvistaa. Ihmisistä voidaan oppia pelkäämisen sijaan pitämään. Tarkempia tapoja näihin kaikkiin tulemme käymään läpi kurssin aikana.
Tässä vaiheessa kuitenkin riittää, että opimme hahmottamaan sitä, mikä on meille erityisen haastavaa ja mikä taas helppoa.
Tsemppiä harjoitukseen!
Rakkaudella,
Jevgeni
Seuraava sisältö:
3. Tavoitteiden yleiset sudenkuopat
Tavoitteiden yleiset sudenkuopat
Tavoitteiden asettaminen on teoriassa helppoa, mutta käytännössä se vaatii tarkkuutta. Vääränlaiset tavoitteet eivät suinkaan helpota, vaan pikemminkin hankaloittavat edistymistäsi. Siksi seuraavassa osiossa tutustumme yleisimpiin tavoitteiden asettamisessa ilmeneviin sudenkuoppiin ja opimme välttämään ne.