Ajattelun vaikutus itsevarmuuteen
Luennon sisältö
Tässä osiossa jatkamme ajattelun vaikutukseen tutustumista. Kuinka ajattelumme vaikuttaa ahdistuneisuuteen? Entä millainen vaikutus ahdistuneisuuteen on niin kutsutulla kielteisellä suodattamisella?
Pohdintaa
- Tunnistatko kuvatun kaltaista ajattelua itsessäsi? Suodatatko muiden puheista ja teoista esiin erityisesti kielteisiä merkityksiä?
Kielteinen suodattaminen
Suodattaminen on hyvin luonnollinen ja tyypillinen ajattelun toiminto, jossa valikoimme saamastamme informaatiosta vain tietyn osan. Usein kyseessä on se osa, joka sopii olemassaolevaan ajatusmaailmaamme. Esimerkiksi näin:
Janne kokee itsensä hyvin epävarmaksi muiden ihmisten seurassa. Hänellä on usein tunne, ettei hän ole muiden mielestä kiinnostava ja että muut eivät oikeasti halua olla hänen seurassaan. Onhan hän omastakin mielestään epäkiinnostava. Eikä hänellä ole oikein ystäviäkään, mikä hänen mielestään on todiste siitä, etteivät muut pidä hänen seurastaan.
Tänään ammattikorkeakoulunsa ruokalassa istuessaan Jannen ohi kävelee hänen luokkakaverinsa Noora, joka Jannea moikattuaan aikoo ensin jatkaa matkaa, mutta päättääkin istua syömään Jannen seuraan. Ruokailu meneekin rupatellessa mukavasti niitänäitä. Jälkeenpäin Janne jää kuitenkin ajattelemaan, ettei Noora oikeasti halunnut olla hänen seurassaan, ja istui syömään Jannen kanssa vain siksi, että kerran pysähdyttyään olisi ollut epäsopivaa jatkaa matkaa. Jannelle jää ruokahetkestä paha mieli.
Janne katsoo jälkeenpäin tilannetta hyvin valikoivasti, eli käytännössä suodattaa siitä sen informaation, joka sopii hänen omaan maailmankuvaansa. Tässä tapauksessa sen, jonka mukaan hänen seuransa ei ole muiden mielestä kiinnostavaa. Hänelle jää kohtaamisestaan Nooran kanssa päällimmäisenä mieleen se, että Noora meinasi alunperin kulkea Jannen ohitse, eikä suinkaan se, että Noora istui hänen seurassaan ja keskusteli hänen kanssaan mukavia!
Janne käytännössä suodattaa pois sen osan informaatiota, joka on hänen maailmankuvansa vastainen. Tämä on hänen kannaltaan ikävää, sillä vaihtoehtoinen tulkintatapa voisi olla paljon kannustavampi ja mukavampi! Ajattelemalla, että Noora esimerkiksi istui hänen seuraansa siksi, että koki Jannen olevan kiinnostavaa seuraa, voisi Janne kokea olonsa nykyistä arvostetummaksi ja kiinnostavammaksi!
Miksi me suodatamme informaatiota?
Tällainen suodattaminen on hyvin yleistä oikeastaan kaikille meistä. Teemme sitä siksi, että se tehostaa ajatteluamme. Ihmisen aivot ja varsinkaan ajattelumme tietoinen osa ei kykene käsittelemään kerrallaan kaikkea aisteihimme virtaavaa data. Siksi tietoiseen ajatteluumme valikoituu kerätystä informaatiosta vain pieni osa.
Entä mikä osa informaatiosta sinne valikoituu? Miksi moni suodattaa käyttöönsä erityisesti kielteistä informaatiota?
Tässä vaikuttaa muutama ihmisille ominainen mekanismi:
Ensimmäinen niistä on kielteisen information painottaminen siksi, että kielteinen informaatio on ollut meille kautta aikojen tärkeintä selviämisen ja hengissä pysymisen kannalta. On ollut tärkeää tarkkailla juuri kannaltamme haitallisia ja vaarallisia asioita, sillä tarkkailun avulla mahdolliset uhat on voitu välttää tehokkaammin.
Toinen tähän vaikuttava mekanismi on saatavuusvinouma. Tämä tarkoittaa sitä, että helpoiten tietoiseen ajatteluumme valikoituu se informaatio, joka on parhaiten “saatavilla”. Käytännössä tämä tarkoittaa asioita, joita ajattelemme muutenkin paljon ja usein. Edellisessä esimerkissä Jannella on taipumus ajatella paljon sitä, ettei hänen seuransa ole haluttua, joten tämä on myös usein ensimmäinen mieleen tuleva ajatus erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa.
Kolmas vaikuttava mekanismi on tuttuusvinouma. Aivojemme kannalta helpointa (lue: vähiten resursseja kuluttavaa) on tarttua sellaiseen informaatioon, joka on meille hyvin tuttua. Syy tälle on neurologinen. Yksinkertaisten sitä voisi kuvata siten, että usein käytetyt aivoradat ovat tehokkaimpia ja “parhaiten huollettuja” ja siksi niitä pitkin kulkeva informaatio saapuu perille todennäköisimmin.
Tuttuusvinouma-mekanismin toimintaa voi havainnoida esimerkiksi silloin, kun opettelemme jotakin itsellemme täysin uutta asiaa. Aluksi juuri opitun asian hakeminen mieleen tuntuu yleensä todella raskaalta ja hitaalta. Kun uutta asiaa on kuitenkin kerrattu riittävän monta kertaa, muuttuu sen ajattelu kerta kerralta helpommaksi.
Myös muita suodattamiseen vaikuttavia mekanismeja on paljon, mutta edellä mainitut lienevät meidän kannaltamme keskeisimpiä.
Informaation suodattaminen on täysin luonnollista, eikä sen tekeminen tarkoita sitä, että ajattelisimme jotenkin väärin tai olisimme jotenkin tyhmiä. Me kaikki suodatamme ja se on normaalia. On vain hyvä olla tietoinen siitä, millaista suodattamisemme on. Voimme pohtia myös sitä, kannattaisiko omia suodattamisen tapoja pyrkiä muuttamaan myönteisempään suuntaan.
Pohdintaa
Voit seuraavaksi pohtia asiaa vapaasti esimerkiksi reflektoivan kirjoittamisen keinoin. Tässä muutama apukysymys:
- Kohtaatko elämässäsi usein tilanteita, joita huomaat jälkeenpäin tulkinneesi kielteisen kautta, vaikka kielteisyyteen ei välttämättä olisi ollut aihetta?
- Millaisia esimerkkejä tällaisista tilanteista mieleesi tulee?
- Oletko koskaan huomannut, että esimerkiksi muut seurassasi olleet ovat tulkinneet jonkin tilanteen myönteisen kautta, vaikka se omasta mielestäsi oli selvästi kielteinen?
- Ovatko esimerkiksi ystäväsi tai muut läheisesi kuittaileet joskus, että otat jotkin tilanteet turhan kielteisesti tai vakavasti? Voisiko sellainen johtua joskus siitä, että huomaat niissä enemmän kielteistä, kuin myönteistä?
- Jos huomaat harjoittavasi tällaista suodattamista, mistä se voisi johtua? Miksi poimit tilanteista juuri negatiivisen informaation?
Rakkaudella,
Jevgeni
Seuraava sisältö:
Seuraavassa osiossa jatkamme ajattelun vaikutukseen tutustumista. Kuinka ajattelumme vaikuttaa itsevarmuuteen? Entä millainen vaikutus itsevarmuuteemme on sillä, kun erehdymme pitämään muiden ajattelua merkittävämpänä asiana, kuin mitä se ehkä oikeasti onkaan?