Tässä osiossa pääset tekemään analysointiharjoituksen, jossa tarkastelet omaa ajatteluasi haastavissa sosiaalisissa tilanteissa. Apuna tulet käyttämään aiemmin oppimiamme tietoja ajattelumme vinoumista.

Edellisissä osioissa kävimme läpi useita eri ajatusvääristymiä. Niitä olivat:

• Suhteettomuus ja suurentelu
• Kielteinen suodattaminen
• Katastrofiajattelu
• Kielteinen yleistäminen
• Mustavalkoajattelu
• Ajatusten lukeminen ja kielteisyyden olettaminen
• Saatavuusharha
• Pitäisi -ajattelu

Kaikki näistä ovat meille luonnollisia ja siksi hyvin yleisiä ajattelun vääristymiä. Jokainen meistä sortuu näihin aika ajoin. Toiset useammin ja toiset harvemmin. Kaikki näistä myös ylläpitävät ja vahvistavat sosiaalista ahdistusta ja sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Siksi on tärkeää pyrkiä havaitsemaan näitä omassa elämässään sekä pyrkiä niistä eroon.

Seuraavaksi teemmekin tähän liittyen tärkeän analysointiharjoituksen. Harjoitus tulee tapahtumaan täysin omaan tahtiisi ja sen aikana tulet analysoimaan vähintään 20 sosiaalisesti haastavaa tilannetta, joita seuraavaksi kohtaat.

20 tilanteen analysointi voi tuntua paljolta, mutta määrälle on syynsä. On tärkeää, että saat tarpeeksi harjoitusta. Aihe on elämämme tärkeimpiä ja siksi sille kannattaa uhrata aikaa ja vaivaa. Jos emme korjaa ajatteluamme toimivampaan ja voimauttavampaan suuntaan, se tulee vaivaamaan meitä koko elämämme ajan.

Seuraavat 20 (minimissään!) kertaa, kun löydät itsesi sosiaalisesti haastavista tilanteista, pyri huomioimaan omaa ajatteluasi näissä tilanteissa. Millaisia ajatuksia mieleesi tulee? Mitä ajattelet ennen tilannetta, tilanteen aikana ja tilanteen jälkeen?

Tämä ei varsinkaan aluksi ole helppoa, mutta huomioi ajatuksiasi sen verran, kuin se onnistuu. Opettele ikään kuin tarkkailemaan niitä tapoja, joilla ajattelusi yrittää saada sinut ahdistumaan ja pelkäämään.

Tilanteiden mentyä ohi ja päästyäsi kotiin, vastaa parhaasi mukaan seuraaviin kysymyksiin:

• Tulinko turvautuneeksi suhteettomaan ja suurentelevaan ajatteluun? Suurentelinko esimerkiksi tilanteen vaaroja mielessäni?
• Tulinko sortuneeksi suodattamiseen? Huomasinko tilanteesta vain tiettyjä puolia ja jätinkö sen muita puolia huomaamatta? Kiinnitinkö esimerkiksi huomiota vain kielteisiin asioihin, vaikka tilanteessa oli myös paljon myönteistä?
• Tulinko turvautuneeksi katastrofiajatteluun? Kuvittelinko tilanteen menevän jollain äärimmäisellä tavalla pieleen?
• Tulinko yleistäneeksi? Välttelinkö esimerkiksi tilannetta, koska se sujuu mielestäni aina huonosti?
• Tulinko harjoittaneeksi mustavalkoajattelua? Ajattelinko, että tilanne voi mennä vain todella huonosti?
• Luinko muiden ajatuksia ja oletinko niiden olevan kielteisiä? Ajattelinko muiden ajattelevan minusta jotakin ikävää?
• Vaikuttiko ajatteluuni saatavuusvinouma? Annoinko tilanteessa paljon enemmän painoarvoa tilanteen kielteisille, kuin myönteisille puolille?
• Entä sorruinko pitäisi-ajatteluun? Petyinkö, ahdistuinko tai hämmennyinkö tilanteessa siitä, etteivät esimerkiksi muut ihmiset toimineet siten, kuten heidän olisi mielestäni pitänyt toimia?

Suosittelen hyvin painokkaasti antamaan tälle harjoitukselle kaikkesi, vaikka se voikin aluksi tuntua rasittavalta. On ensiarvoisen tärkeää, että opimme tunnistamaan oman ajattelumme vääristymiä ja antamaan mahdollisuuden sille ajatukselle, ettei oma ajattelumme ole aina puolellamme.

Ajan kanssa tällaisesta oman ajattelun tarkistamisesta tulee yhä helpompaa, luonnollisempaa ja automaattisempaa. Et joudu enää suomaan sille erikseen huomiotasi, vaan alat automaattisesti tunnistamaan ahdistusta lisäävää ajattelua. Näin ahdistus tulee tältä osin vähenemään ja itsevarmuutesi kasvamaan.

Tsemppiä harjoitteluun!

Rakkaudella,

Jevgeni