Ajattelun vaikutus itsevarmuuteen
Luennon sisältö
Tässä osiossa jatkamme ajattelun vaikutukseen tutustumista. Mitä tarkoitetaan mustavalkoajattelulla ja kuinka se on haitallista itsevarmuutemme kannalta?
Pohdintaa
- Kuinka taipuvainen olet mustavalkoajatteluun? Kuinka helposti hahmotat elämän eri tilanteissa piileviä harmaan sävyjä?
Mustavalkoajattelu
Mustavalkoisella ajattelulla tarkoitetaan asioiden ja tilanteiden hahmottamista äärimmäisyyksien kautta. Ne ovat joko täysin hyviä tai täysin huonoja. Täysin turvallisia tai täysin turvattomia. Erinomaisia tai kamalia. Ja niin edelleen. Hyvän ja huonon välille jäävää harmaa aluetta ei osata hahmottaa.
Esimerkiksi:
- Minulla on huomenna esitys. Esityksen jälkeen tiedän, olenko esiintyjänä aivan onnistunut tai täysin epäonnistunut.
- Olen menossa treffeille. Treffit voivat joko mennä loistavasti tai aivan päin mäntyä.
- Aion kertoa vitsin porukassa. Se voi saada joko kaikki nauramaan tai sitten kaikki pitävät juttua täysin typeränä.
Tilanne on siis joko tai. Joko pelkästään hyvä tai pelkästään huono. Ongelma tämä on ainakin kahdesta syystä:
Ensimmäinen syy on se, että sosiaalisten tilanteiden tarkka hahmottaminen on ehtona sille, että osaamme toimia niissä järkevästi ja tehokkaasti. Jos emme hahmota tilanteita objektiivisesti ja kokonaisuudessaan, emme todennäköisesti osaa käyttäytyä niissä kaikkein järkivimmällä tavalla. Tosielämän tilanteet taas ovat täynnä harmaan eri sävyjä, joten on tärkeää oppia hahmottamaan tilanteita muutakin kuin mustavalkoisesti.
Toinen syy on mustavalkoajattelun lannistavalla ja passivoivalla vaikutuksella. Me ymmärrämme yleensä varsin hyvin, että nykyinen osaamisemme ja itsevarmuutemme ei riitä eri tilanteista selviämiseen täydellisellä tavalla. Jos näemme vain vaihtoehdot ”täydellinen” ja ”aivan epäonnistunut” ja olemme jo valmiiksi poissulkeneet sen, että tilanne sujuu täydellisesti, niin jäljelle jää vain yksi vaihtoehto: tilanne epäonnistuu kamalalla tavalla!
Jos olemme jo valmiiksi varmoja, että tilanne tulee epäonnistumaan, niin silloin siihen ei tee mieli edes hakeutua. Mustavalkoajattelu siis passivoi ja lannistaa. Se estää meitä toimimasta.
Mustavalkoinen ajattelu on liiallisen vaativuuden ilmentymä
Mustavalkoisesti ajatteleva ihminen on itsekään sitä huomaamatta saattanut luoda itselleen äärimmäisen vaativan maailmankuvan. Hän vaatii itseltään vain täydellistä onnistumista. Koska täydellinen onnistuminen on käytännössä äärimmäisen vaikeaa ja epätodennäköistä ihan kenelle tahansa meistä, jää ihmiselle silloin vain yksi vaihtoehto: täydellinen epäonnistuminen.
Tämä taas on todella brutaali tapa suhtautua itseemme ja elämäämme! Pelkän täydellisyyden vaatiminen tukahduttaa meidät. Se myös altistaa monelle muullekin mielenterveyden ongelmalle pelkän ahdistuneisuuden lisäksi. Siksi joustavaa ajattelua on todella tärkeää oppia.
Mustavalkoinen ajattelu on inhimillistä
Jokainen meistä sortuu toisinaan mustavalkoiseen ajatteluun. Siihen on hyvin inhimilliset syyt, minkä vuoksi mustavalkoajattelua ei tulekaan pitää esimerkiksi jonkinlaisen tyhmyyden merkkinä!
Syy mustavalkoiseen ajatteluun on paitsi opituissa tottumuksissa, mutta myös tavassa, jolla me ihmiset prosessoimme informaatiota. Kyse on jälleen yhdestä ajattelun oikopolusta.
Kun ajattelemme tilannetta, joka tuntuu meistä liian monimutkaiselta ja moniselitteiseltä, turvaudumme tilanteen yksinkertaistamiseen. Typistämme tilanteen mielessämme mustavalkoiseksi. Hyväksi tai huonoksi. Turvalliseksi tai turvattomaksi. Ihanaksi tai kamalaksi. Se on joko-tai, ei sekä-että.
Tällaisilla kognitiivisilla oikopoluilla me paitsi säästämme resurssejamme, myös teemme selkoa mielestämme muutoin liian monimutkaisista tilanteista. Yksinkertaistaminen voikin nostaa toimintakykyämme joissakin tilanteissa. Pohjalogiikkana on se, että on parempi olla tilanteista edes jotakin mieltä, kuin ei mitään mieltä. Yksinkertaisuus voi helpottaa päätöksentekoa.
Valitettavasti tämä logiikka kääntyy meitä vastaan silloin, kun ihminen päätyy esimerkiksi ahdistuksensa tai ikävien menneisyyden kokemustensa vuoksi pitämään useimpia tilanteita ahdistavina, pelottavina tai muutoin ikävinä. Tällöin yksinkertaistaminen ei suinkaan nosta toimintakykyämme, vaan laskee sitä.
Lähes jokaisessa tilanteessa on sekä hyviä, että huonoja puolia
Lääke mustavalkoiseen ajatteluun on se, että opettelemme näkemään jokaisessa asiassa myös harmaan sävyjä. Lähes jokainen tosielämän tilanne (jopa ne kaikkein kamalimmat!) sisältää sekä hyviä, että huonoja puolia. Niitä molempia on tärkeää oppia näkemään.
Aluksi tämä voi tuntua todella vaikealta. Hälytystilassa olevat aivomme nimittäin suuntaavat huomiomme oikopäätä vain tilanteen huonoihin puoliin, eivätkä päästä meitä niistä irti. Emme pysty näkemään tilanteiden hyviä puolia ja niissä piileviä mahdollisuuksia, jos fokuksemme pysyy väkisin vain tilanteen huonoissa puolissa.
Harjoitus
Onneksi mustavalkoisesta ajattelusta voi opetella tehokkaasti eroon. Se tapahtuu yksinkertaisesti. Tavoitteena on läpikäydä mielessään erilaisia tilanteita ja tietoisesti listata ylös sekä niiden huonoja, että hyviä puolia. Tämä harjoittelu muistuttaakin aiemmin oppimaamme ”todellisuustarkistus” -tekniikkaa.
Jos tämä tuntuu vaikealta, voi harjoittelua tehdä myös kynän ja paperin kanssa. Kirjoita paperille jokin tilanne ja merkitse alle kaksi osiota: Tilanteen hyvät puolet ja tilanteen huonot puolet. Yritä keksiä molempiin osioihin ainakin muutamia argumentteja. Esimerkiksi näin:
Tilanne: Tuleva esitelmä työpaikan palaverissa
Tilanteen huonot puolet ja uhkakuvat:
- Saatan sanoa tilanteessa jotakin hölmöä, minkä vuoksi työkaverini ja esihenkilöni alkavat pitämään minua huonompana työntekijänä tai hölmönä ihmisenä.
- Saatan alkaa esityksen aikana jännittämään niin kovasti, että kaikki huomaavat jännittämiseni ja alkavat pitämään minua epävarmana ihmisenä, mikä tuntuisi todella nololta!
- Muille esiintyessäni joudun olemaan muiden katseiden kohteena ja heidän huomionsa saattaa kiinnittyä ulkonäkööni, josta olen muutenkin todella epävarma. Siksi tilanne tuntuu minusta todella ahdistavalta!
Tilanteen hyvät puolet ja mahdollisuudet:
- Esitelmäni saattaakin sujua ihan hyvin, minkä johdosta arvostukseni muiden silmissä saattaa lisääntyä.
- Vaikka tilanne alkaisikin jännittämään minua kovasti, saatan silti selviytyä siitä kunnialla. Silloin voin oppia toimimaan jatkossakin paremmin jännittämisestäni huolimatta sekä hyväksymään jännittämiseni näkymisen aiempaa paremmin!
- Vaikka muut kiinnittäisivätkin huomiota ulkonäkööni, ei siitä todennäköisesti seuraa mitään erityisen kamalaa. Elämä tulee jatkumaan esitelmän jälkeen todennäköisesti samoin kuin ennenkin sitä. Mitään peruuttamatonta ei tapahdu. Tämän tajuaminen voi vähentää ahdistustani myös tulevaisuudessa.
Tällaisten puolesta ja vastaan -argumenttien listaaminen opettaa meidän aivojamme hahmottamaan paremmin sitä, että tilanteet ovat toden totta harmaasävyisiä, eivät pelkästään mustia ja valkoisia. Ajan myötä tämä harmaan sävyjen hahmottaminen alkaa automatisoitumaan. Meidän ei enää tarvitse tietoisesti hakea mieleemme näitä puolesta ja vastaan -argumentteja, vaan ne tulevat mieleemme automaattisesti. Näin emme pysty enää ajattelemaan, että tilanteet ovat pelkästään huonoja, vaan myös hyvät puolet tulevat automaattisesti mieleemme. Se taas lisää sosiaalista toimintakykyämme ja vähentää ahdistustamme.
Rakkaudella,
Jevgeni
Seuraava sisältö:
Seuraavassa osiossa jatkamme ajattelun vaikutukseen tutustumista. Mitä seuraa siitä, kun kuvittelemme muiden ajattelevan meistä pahaa?